KÄÄRMEENKIELI

En oisi uskonut, ikinä tiennyt
sinun alentuvan moiseen.
Voit olla katkera ja voit toki nyt
käydä tunteesta toiseen.
Mutta että ne vaikeimmat aiheet,
joista aikanaan uskouduin,
nyt lyövät vastaan kuin hurjimmat laineet,
kun ystävyytesi pieleen luin.

Kuulin sun levitelleen huonoja sanoja,
huonoja sanoja mun ympärillein.
Kuulin sun levitelleen huonoja sanoja,
huonoja sanoja mun kohtaloksein.

Pieniä huhuja, isoja huhuja
pahat tuulet kertoo.
Sikiää uusia käärmeenkieliä,
ne sinun toimesta versoo.
Olen antanut kaavan ja aineet,
joista julmimman pyssyn teet.
Hyvin kuuntelit kaikki mun vaiheet,
nyt olet valmiina hyökkäykseen.

Kuulin sun levitelleen...

En oisi uskonut, ikinä tiennyt
sinun alentuvan moiseen.
Pahimmat puutteeni, kaikki vikani
nyt puhut korvasta toiseen.
Joku juttusi täydestä ottaa,
joku säälien katsoo vain.
Toivo etteivät polkumme kohtaa,
en siedä käärmeitä nurkissain.

Kuulin sun levitelleen...

MOSKOVA

Istun taksissa, jossa ei ikkuna mene edes kiinni,
mutten mä pienestä välitä, oonhan mies enkä hiiri.
Kerjäläismummoja autojen seassa haahuilee,
nokinen aurinko taivaanrantaa maalailee.

Juhlat on tulossa, ilta on alussa, maistan vodkaa.
Katselen tyttöjä, mielessä mietin nyt tai ei koskaan.
Huonot tavat ja paheet mua ovella tervehtii,
minä annan mennä, jo kadotin uskoni helvettiin.

Anna haitarin soida ja laula maailma kukkia täyteen.
Ota täysillä hetki, on turhaa miettiä, mitä tämän jälkeen.
Sinun laulaessa olen iloinen ja kaipuun pistokin on suloinen.
Nämä kiviset kadut ja metrot ihmismassoineen,
edes soittosi ajan taas uskovat hymyyn ja rakkauteen.

Ensin nauroi, kippas ja lauloi, sitten se loppu.
Nyt mieleni pimeissä huoneissa vartoo kaamea sotku.
Mutta se menee, ohi se menee ja uudelleen
minä tilaan kyydin ja pyydän saman osoitteen.

On vaikea lähteä, vaikeampaa on palata jälleen
olen hitusen enemmän hajonnut mies joka reissuni jälkeen.
Olkoon valhetta, mutta nyt syliisi tahdon vaan,
sillä totuus on ettemme aamusta näe enää milloinkaan.

Anna haitarin soida ja laula...

KIRKONROTTA

Kurjimmat kuppilatkin läpi kelaan.
Vanhoja viestejäs lohduksi selaan.
Tiedä ei äitisi, tiedä ei kukaan;
missä sä oot, mikset huolinut mukaan?

Muistelen exääsi Punkkari-Mikaa,
kuinka se uhkaili; sun perusvikaa
milloin ja millään en muutella saata,
katoamistemppus se ois voinut taata.

Mut odotan, kokoajan odotan.
Haluan luonani sun olevan.
Mukavaa, meillä oli mukavaa,
sitä hunajaa sydämeni janoaa.
Jos et sä tuu, on pelkoni totta,
oon ypöyksin kuin kirkonrotta.

Ilkeät ihmiset kaikkea puhuu:
”missä ja milloinkin aikasi kuluu.”
Ei se mua haittaa, jos toisia tapaat,
kunhan vain aamuksi viereeni palaat.

Kaulassain ankkuri, risti ja sydän.
Ne lahjoitit merkiksi kaiken sen hyvän,
jonka me jaamme – nyt orpona kuljen,
tiukemmin riipuksen nyrkkiini suljen.

Ja odotan, kokoajan odotan.
Haluan luonani sun olevan.
Mukavaa, meillä oli mukavaa,
sitä hunajaa sydämeni janoaa.
Jos et sä tuu, on pelkoni tottan
oon ypöyksin kuin kirkonrotta.

PIENI LINTU

Mun pieni lintu, vain hetken pitää voin sua kuin omanain.
Näin suojan antaa ja joka paikkaan sua viedä mukanain.
Eikä kulu aikaakaan kun siipesi saat kantamaan.
Kun jo tiedät itse sen, mikä käy parhaiten.

Mun pieni lintu, vain hetken pitää voin sua kuin omanain.
Ja tässä seison sen kaiken ajan kun kaipaat apuain.
Vaan ei kulu kauaakaan kun maailma käy kutsumaan.
Jään ovelleni vaieten, lähtöäs katsellen

hienoon lentoon, hienoon lentoon
sua saattaa mä saan, kunnes nouset lentoon.

Mun pieni lintu, mun pienet sanat ei sua voi pelastaa.
Kiellän tai lupaan ja silti etees voi tulla mitä vaan.
Kun saisin toivonsiemenen alle sinun siipien,
vois silloin olla huoleton kun aikasi nousta on.

hienoon lentoon, hienoon lentoon,
sua saattaa mä saan, kunnes nouset lentoon.

Hienoon lentoon, hienoon lentoon
sua saattaa mä saan, kunnes nouset lentoon.

ONNELLINEN IDIOOTTI

Minä uskon unelmiin,
hullaannun suudelmiin.
Yhä luotan ihmisiin,
ihmisten puheisiin.

Ja vaikka kauniit valat hukkuvatkin roskaan,
en opi kerralla, en toisella, en koskaan!

Minä uskon lauluihin,
sanan voimaan sittenkin.
Vielä luotan hyvyyteen,
kaikkivoipaan rakkauteen.

Ja vaikka kaikenlaista näen moneen kertaan,
niin joskus paratiisiin maailmaani vertaan.

Oon ehkä onnellinen idiootti.
Oon ehkä onnellinen idiootti.
Ja tahdon tanssii vaan.

Liikutuksen kyyneleet
pian pois on kuivuneet.
Yhä tomu leijailee,
kun toivo jo palailee.

Ja idioottikompin mukaan lanne vatkaa.
Voi, kuinka mukavasti bassorumpu hakkaa!

Oon ehkä onnellinen idiootti.
Oon ehkä onnellinen idiootti.
Ja tahdon tanssii vaan.

Mä tahdon tanssii vaan.
Tykkään tanssii vaan.
Anna mun tanssii taas!

IHAN OKEI

Mun päivä on ihan okei,
vaikka paljon menetin.
Tänään vanhan faijani kanssa
maalaan halkoliiterin.

Tää päivä on ihan okei,
vaikka jutun munasin.
Äitini laittaa saunaa jo,
taisi taittaa vihdankin.

Mitäpä tässä, mä lepäilen hieman
ja koitan palautua.
Tivolin liepeiltä vähään aikaan
tuskin löydät mua.

Mun päivä on ihan okei,
vaikka vasta tajusin,
moni muu mun paikallain,
olis toiminut viisaammin.

Tää päivä on ihan okei,
elämä kuitenkin
jatkuu ja voin hengitellä
kuistilla iltaisin.

Mitäpä tässä...

Se kämppä ei oo okei,
kaikki paikat romutin.
Beibi saapui, mut ulos laittoi
kanssa kahden poliisin.

Duuni ei oo okei,
aikalailla remelsin.
Vauhtia piisas ja tulta riitti,
siltoja kun polttelin.

Hei, mitäpä tässä, mä lepäilen hieman
ja koitan palautua.
Tivolin liepeitä vähään aikaan
tuskin löydät mua.

SE LOISTAA!

Mä kuljin lokakuun öisiä katuja,
vain pieni killinki taskuni pohjalla.
Olin yksin ja lohduton.
Ja syystuuli piiskasi rajusti,
kun jotain alkoi eessäin omituisesti loistaa!
En esin tiennyt mikä tuli,
mutta jotenkin kauna suli,
ja aloin laulamaan.

Ja annoin loistaa sen vaan.
Annoin loistaa sen vaan.
Ja se loistaa taas!

Ei sitä tarvitse kirkoissa kumartaa,
rituaalein palvoa ja kuka vaan
sen omaksi tahtoo, sen omaksi saa.
Se on siellä ja täällä mun mukana,
lasten huulilla kauniina valona se loistaa!
Ja niille vastaan, jotka jotakin on siitä kysynyt:
"Se on rakkaus tässä ja nyt."

Ja se loistaa!
Anna loistaa sen vaan.
Ja se loistaa taas.

TUULEN TIET

Minne tuuli kuljettaa,
unelmani ripottaa?
Toivorikkaat tavoitteet
on ajan virtaan uponneet.

Minne tuuli kuljettaa,
kavereita hukuttaa?
Monet on kuin kadonneet
tai muuten vaan vieraantuneet.

Puhu runoilijan sieluun liekit loistamaan.
Vaali tulta, katso ettei se pääse sammumaan.

Aina leuto myötätuuli
turtumukseen tuudittaa.
Leppymätön vastatuuli
vahvimmankin kumoon saa.

Kovat puheet, väärä seura
käyttäytymismalleineen
innostuneen nuorukaisen
selkärankaa koettelee.

Puhku runoilijan sieluun liekit loistamaan.
Vaali tulta, katso ettei se pääse sammumaan.

Minne tuuli kuljettaa,
sinne saappaat osoittaa.
Vaalin mielen harmoniaa
hakkaamalla kitaraa.

Puhku runoilijan...

KAIPAAVAN LAULU

Oi, kuinka luokses kaipaan,
en toivonut käyvän näin
Vanhenen alla taivaan,
miettien mennyttäin.

Maailma on rantoja täys,
syömmeni kantaa haavaa.
Siksipä kai vieraana käyn
ja orpona katson aavaa.

Kuinka ne kaiken liittää
ja liitosta vahvan luo?
Kaipa se niille riittää,
kaipa se onnen suo.

Ja kai minä voin kaipuuni tään
kanssani hautaan kantaa.
Onnelliset, joita mä nään,
sen tuskin häiritä antaa.

MARKO-POLO

Se on sun Marko-polo, joka täällä soittelee,
enhän mä herättänyt sua?
Herätinpä tietenkin! Mut sano pikkuinen,
ookko yhtään ajatellut mua?
Jos ei mene huonosti, ei kehuakaan voi,
sen verta lujaa kaipuun laulu soi.
Jos lähdin ovet paukkuen, nyt palaan pyytämään,
saanko luokses tulla edes kääntymään?

Ei se tyttö ollutkaan ihan sellainen,
kuin alun perin antoi olettaa.
Ei tuo suuri kaupunkikaan mikään kummoinen,
sen kiire pääni pyörälle vain saa.
Soitan tästä kulmilta ja olen selvin päin,
yöbussista just torin laitaan jäin.
Jos lähdin ovet paukkuen, nyt palaan pyytämään,
saanko luokses tulla edes kääntymään?

Se on sun Marko-polo, joka täällä soittelee,
soittelee, kun ikävöi niin sua!
Muistan mitä tapahtui, mut’ sano kultainen,
ooksä yhtään ikävöinyt mua.
Monet kerrat Helsingissä luokses kaipasin,
kaipuutani turhaan turrutin.
Ehkä vielä puhumista voitais yrittää,
saanko luokses tulla edes kääntymään?

KAHDEN VIIKON MIES

Taas tänne tuun, vaikka päätinkin,
täyden kuun ilman viettäisin.
Vaan kahvaan tartun jo kuitenkin.

Viikon sain taas tuulettaa,
toisen hain kuin porkkanaa,
uuteen suuntaan innoittajaa.

Kahden viikon mies
hetken tarkkaan määränsä ties.
Hommat hoitui, nukkui, söi,
kunnes hihna tyhjää jo löi.

Naura pois nyt heikkouttain,
käydä voi et saappaissain,
et tulta maistaa huulillain.

Päätösten näet kaatuvan,
hulluuden taas saapuvan.
Voit vielä väittää mun nauttivan?

Kahden viikon...

Se on tuli, ei se sammu, vaikka kuinka sammuttaa.
Se on peto, joka uinuu, kunnes nälkään herää taas.
Kun rantaveteen sukeltaa, niin pää voi kiveen kolahtaa.

Kahden viikon...

HYVÄ MIES ( JACK TORRANCE )

Miten ne saattoivat hyvälle miehelle tehdä näin?
Varkaiden lailla vain ääneti häipyivät, yksin jäin!
Nyt kuinka vain mietin ja viestiä luen taas,
en saa tätä oikein päin
Uskokaa pois, että minulle ei tehdä näin!

Lapset tulkaa takaisin. Äitinne lienee sekaisin.
Jos oitis suostutte palaamaan, olen valmis anteeksi antamaan.
Jos joskus hieman yli läikähtää,
ei silti hyvää miestä näin saa säikäyttää.

Tiheä hiljaisuus huoneessa leijuu ja leviää.
Uusittu keittiö kuolleelta näyttää. On pimeää.
Kaikki ois tiptop, vain elämä puuttuu,
oletpa kohtuuton!
Sinun ja lastemme paikka täällä on!

Tulkaa nyt jo takaisin. Ollaan taas kuten aiemmin.
Jos oitis suostutte palaamaan, olen valmis anteeksi antamaan.
Jos joskus hieman yli läikähtää,
ei silti hyvää miestä näin saa säikäyttää.

Miten ne saattoivat hyvälle miehelle tehdä näin…?

ALL NIGHT LONG

En sua heittäisi pimeään koskaan.
En sua jättäisi niin kuin ne muut,
joiden lempeät puheet on roskaa,
aina mielessä tähdet ja kuut.

Minä vanno en valoja lemmen,
minä en satulinnoja luo.
Oon oma itseni tullen ja mennen,
en sulle turhia suruja suo.

Mä menen up and down,
pistän joskus twist and shout.
On bisnekseni rock’n’roll
ja soitan sulle all night long!

Yksinkertaisuus on minun valtti,
et minun kyydissä pudota voi.
On hyvä puoli myös mieleni maltti,
se ei tuulessa hajoa noin,

kuten sen entisen laulajan rakkaus,
joka kesti vain lyhyen yön.
Meidän juttu tää on aito kattaus,
siitä pääni pantiksi lyön!

Mä menen up and down,
pistän joskus twist and shout.
On bisnekseni rock’n’roll
ja soitan sulle all night long!